Silkasta kokeilunhalusta Hulluilta päiviltä lähti mukaan Aussien
3 minute miracle -hoitoaine. Jos haistan tuon supermakean karkkipurkkatuoksun vielä 48 tuntia hiustenpesun jälkeen, taitaa se ansaita oman postauksensa, vaikka noin yleensä tällainen päivittäiskosmetiikka onkin minulle puhtaasti kulutustavaraa ilman sen suurempia intohimoja.
Kuten sanottua, ehkä paras puoli tuossa on tuoksu. Lähimmäksi osun sitä vertaillessani ehkä silloin, jos sanon sen tuoksuvan Hubba Bubba -purkalta tai joltain lapsuuden kylpyvaahdolta. Mikä parasta, se ei tuoksu vain purkissa, vaan tuoksu myös jää hiuksiin - ei häiritsevän voimakkaana, mutta tuoksuu kuitenkin. Hiukset jäävät ihanan pehmeiksi eikä tuo tunnu pesun tarvetta ainakaan lisäävän.
Hulluilla päivillä tämä maksoi sen yhdeksän euroa, normaalisti noin 13-14 euroa. Hoitavilta ominaisuuksiltaan vastaavaa saa varmasti halvemmallakin, mutta tuon tuoksun takia voisin kyllä itse kuvitella maksanavi normaalihinnankin, koska ei tuo nyt kuitenkaan NIIN kallis ole
eri juttu sitten, kuinka nopeasti tuoksuun kyllästyy.
Noin muuten olen hiusteni suhteen aika hukassa, mitä niille tekisi vai tekisikö mitään. Hiuksia irtoaa ihan hirveästi ja nämä ovat silminnähdenkin ohentuneet kovasti, osin toki kerrostetun mallin takia. Useimmiten nämä näyttävätkin sellaisilta tylsiltä ei-miltään, kun otsatukka on jo aivan liian pitkä pidettäväksi edessä muttei kyllin pitkä pysymään poissa kasvoilta. Samoin tuon värin ylläpitämiseen tarvitava jatkuva värjäyskierre rasittaa, eikä vähiten siksi, että tiedän mitä aineita hiusvärit sisältävät ja mitä ne tekevät minulle ja ympäristölle.
Yksi aika hyvältä vaikuttava suunnitelma on, että värjään nämä nyt ennen kesää vielä kerran, toivon auringon haalistavan niitä tehokkaasti ja leikkautan syksyllä otsatukan ja katson värjäystarpeen uudelleen. Ehkä voisin palata omaan vaaleanruskeaan
maantienharmaaseen, vaikka tummanruskeissa olo tuntuukin nyt paljon kivemmalta?
Otsikko: Pariisin kevät - Kesäyö
